Onko pomosi mulukku?

Amerikkalaista toimistokulttuuria on opittu taas 100 tuntia viikossa. Koska tässä maassa todellakin on toimistokulttuuri, toisin kuin Suomessa, se pitää opetella. Erinomaiset vinkit hankalan pomon hoitelemiseen löytyvät täältä. Suosittelen lämpimästi. Jaksoja on tällä hetkellä ainakin 8 ilmaiseksi podcastina tarjolla.

Kadulla nähtyä 4

Näin ne vessat pitäisi Suomessakin merkitä. Esimerkki NYUn Kimmel Centeristä.

Bed Bug -ongelma alkaa muuttua käsin kosketeltavaksi...

"Mickey D" ei ole vain Ali G.:n englantia vaan sillä on myös todellisuus-pohja. Tämä kuva todistaa, että minut on autorisoitu käyttämään ko. termiä Maccäristä. Lady ei termistä nimittäin paljon perusta.

Että jos näette leluaseen...

"Ei luuta ulos!" Ja kun kiskaset kahvasta niin koko 20 kiloinen lasi putoaa paikaltaan. Ei taitaisi täyttää Suomi-standardeja.

Naapurin eläinkaupan vaavit.

Puistossa oli todellinen James Bond -henkinen salaluukku. Näytti siltä, että talkkari kävi siellä pössyttelemässä pilveä.

Ja tässä rivissä ko. länsimainen oopperahistoria. Kerää koko sarja kirjahyllyyn, ja annat intelligentsin vaikutelman... (Juilliardin kirjakauppa)

Varokaa: Tonttuja työssä.

Enpä ole kalosseja nähnyt vähään aikaan. Tässä mallia ortodoksijuutalaiset.

NYS Ajokortti 6

Nonni. Nyt on kuitti taskussa... Kuitti siksi, että inssin printtaama kauppakuitti palvelee tilapäisenä todistuksena, kunnes varsinainen lisenssi saapuu.

Homma eteni lopulta näin:

1) Kävelin 34th St:n ja Broadwayn kulmassa olevaan DMVn toimistoon, joka oli kiinni jonkin muodollisen juhlapäivän takia. Eivät sitten ilmoittaneet asiakkailleen. Ihmisillä oli aika lailla v-käyrä korkealla. Yritin uudelleen toisen kerran, ja jonot oli saatanalliset. Kolmannella kerralla saavuin aamulla aikaisin, ja pääsin suoraan kirjalliseen kokeeseen. Ei tarvitse varata aikaa eikä mitään. Helppo homma, kunhan vältät jonot.

2) Koe oli hävettävän helppo. Jos olet nettisivun kysymykset käynyt läpi, vedät 100/100. Testin voi tehdä kiinaksi, espanjaksi etc. mutta ei suomeksi. Sitten lisää jonotusta, jotta saat harjoitteluluvan. DMV on USAn pahimman ja tyhmimmän byrokratian maineessa, mikä ei yllätä. Osa jengistä on aivan suojatyökamaa. Mielestäni Homeland Security vetää silti kyllä pidemmän korren.

3) Sitten tuli vähän ruuvattua All-Way Stop, parallel parking ja muuta perusjuttua automaattivaihteilla, että homma on rutiinissa. Kuuntelin pakollisen 5 oppitunnin luennot Professional Driving Schoolissa Manhattanilla. Ihan kamala paikka: ylihintainen, seniili 80-vuotias pappa kertoi juttuja. Lain mukaan viiden tunnin sessio vedettiin 2,5 tuntiin. Paikallinen tapa... No sain vaadittavan todistuksen. Ylipäänsä autokoulubisnes on ylikilpailtu ja hyvä vitsi, koska ajotunteja ei testiin tarvitse ottaa.

4) Varasin ajan ajokokeeseen, sekä yhden ajotunnin jotta saan tuntuman autoon. Paikkana Forest Hillissä Autocraft Driving School. Suosittelen lämpimästi. Selvästi parempi meininki ja kohtuuhinnat. Kannattaa tehdä 5 tunnin luennot myös täällä, ja pyytää Andreita opettajaksi.

5) Andrein kanssa haettiin tunti rutiinia, ja sitten ajokokeeseen. Hoidin homman rutiinilla, vaikka unohdin lähtiessä vilkun. Läpi meni silti, ihme kyllä. :)

Fiilikset jälkeenpäin... Ajokoe voi pahimmillaan muodostua jopa rotukysymykseksi. Onneksi Itä-Euroopan pojat autokoulussa taitavat suhdetoiminnan. Sain asiallisen inssin. Ajokokeessa vaaditaan vahvaa ajamista, hissuttelulla ja varmistelulla ei pärjää. Haluavat nähdä rutiinia. Paljon naamasta kiinni. Vanhempi, hyvällä ajorutiinilla varustettu, valkoinen mieshenkilö on tietysti paremmassa asemassa tällä kohtaa. Suosittelen muutamaa ajotuntia, koska kyse ei ole vain ajotaidosta vaan siitä että ajaa niinkuin inssi toivoo.

Kadulla nähtyä 3

Manhattanin rumin talo on sitten bongattu. UES ja jotain 80 Streetin tienoita. On käsittämätöntä, että vierekkäin kadulla on toinen toistaan kauniimpia vanhoja townhouseja, joista yksi on ammuttu alas. Tilalle pykätty todella friikki, Star Trek-henkinen betoni- ja muovipytinki.

Siitä haarukkaa käteen ja evästämään.

Zenato on hyvä viinituottaja, ja Amarone on hyvä viini. En silti suostu maksamaan pullosta 80 taalaa. Alkostakin saanut alle 40 euron. Suomessa halpa viina maksaa, USAssa laatu.

Näkisin että aika ja saapuva juna olisivat päivämäärää tärkeämpää tietoa.

"Musti ei tule tänne, pysähdy!!"

Tämä tietää, että portaissa on taas paha ruuhka, ja että saa polkea... Hyvä että sentään joskus huoltavat.

Polttomoottori-käyttöinen lattian kiillotin. Möykkä oli aamuyöllä liikkeessä sen mukainen.

Harlemia mainostetaan uutena turvallisena tutustumiskohteena.

On meinaan metroasema, joka päättyy tiiliseinään.

Siitä foliohattua päähän, ettei CIA tai marsilaiset vakoile ajatuksiasi. NYCssä näitäkin joku haluaa.

Harvoin näkee läpeensä lovileikattua ulko-ovea. Esimerkki Sutton Placeltä on sieltä tyyriimmästä päästä.

Tässä toinen esimerkki ulko-ovesta, vähemmän laitetusta päästä.

West Villagessa pukkaa kadulla ihan auringonkukkaa...

Tämä on mahdollista vain NYCssä: Metroaseman seinästä kusee kaaressa vettä.

Oli aika, jolloin taksit (ainakin hienostoalueilla) kutsuttiin tällaisella kyypparin ovelle sytyttämällä valolla.

Myös keskuspuistossa on valot...

... eikä mitkä tahansa tuikut vaan ekologiset LEDit.

Harvoin näkee, että pankki ja kahvila jakavat sulassa sovussa mainostilan, ja vieläpä toimivat samoissa tiloissa.

Uusia vinkkejä turisteille.

Katujen kävelyä. Tuolta löytyy UES, Hell's Kitchenin (näistä paras), East Villagen, ja Brooklynin audio tourit. Lataa mp3:set puhelimeen tai soittimeen, ja kadulle. Mulkaase myös tuolta ne Manhattanin streeteille piilotetut helmet. Roosevelt Island Tram on lopulta auennut. Unlimited Metrocardilla ilmainen, ja maisema on todella vaivanarvoinen, sekä kyyti tasaista. Suosittelen. Kulkee korkealla. Kuvia myöhemmin.

Huutokaupat. Vilkaise Sotheby's ja Christie's saitit, jotta näet että mitä on tulossa. Sitten vain taloon katselemaan taidetta. Huutokaupattavat esineet kun ovat julkisesti nähtävillä: kaikki itsenäisyysjulistuksesta miljoonatauluihin. Näihin ei museoillakaan ole aina varaa. Myös itse huutokaupan seuraaminen voi olla mielenkiintoista, mutta silloin auttaa jos hankkii kataloogin, jotta tietää että mitä myytävät tuotteet oikein ovat.

Steinway & Sons. Ilmainen, hyvin järjestetty kiertokäynti. Varaa aikasi. Steinway on osa NYCtä ja Astoriaa, mutta vaikea kuvitella että joku vielä tässä kaupungissa tekee taltalla leipänsä.

Grand Central. Päärautatieasema on remontoitu ja tarjolla on historiallinen audio tour hintaan 8 taalalla kahdelle. Palvelutiski löytyy aseman pääsalista. Muistakaa myös että dining Concourselta löytyy herkullista Juniorsin juustokakkua (suklaa mousse/tavallinen combo on Ladyn mielestä paras), ja raiteiden 30-31 ja 22-24 välistä pääsee käytävälle jota pikin voi kävellä Park Avenuen alla aina 49 Streetille. Ei tarvitse sohjossa kyntää.

Ruokaa ja juomaa. Viime aikaisia löytöjä. Les Halles, jossa maailman parhaat ranskalaiset. Salaisuus on keittäminen ankanrasvassa. Kokeile myös esim. pippuripihviä tai hanger steakia. Kannattaa mennä hiljaiseen aikaan esim. päivällä... Löytyi meille uusi kahvila UES:llä, jossa erinomainen latte. Ei langatonta verkkoa, joten rauhallista – paitsi kahviloiden ruuhka-aikaan.

Shoppailua. Manhattanin ensimmäiset TJ-Maxxit avasi ovensa Manhattanilla. Esim. 1st Ave ja 59th St -kulmassa. Tarjolla poistoeriä vaatteista kattiloihin edulliseen hintaan. Suosittelen. Tässä esittelen ainutlaatuista Tommy Hilfigerin -tuotetta, joka voisi edustaa muutosta lookkiini. Vaimo esitti vahvasti eriävän mielipiteen. Originaali: 150 USD, TJ-Maxx: 50 USD.

Satunnaisia. Kannattaa myös tarkkailla erilaisia instituutioiden tapahtumia. Ajelimmehistoriallisilla subway-vaunuilla pitkän kaavan mukaan, kun MTA sellaisen mahdollisuuden järjesti.