Sisustusta NYC -malliin.

NYCn sisustusmoodi ei perustu niinkään taiteellisiin visioihin vaan fyysisiin realiteetteihin. Ensimmäinen kysymys sisustettaessa on, että saadaanko huonekalu ovesta tai ikkunasta kämppään sisään. Tähän löytyy jopa oma ammattikuntansa, joka purkaa ja kasaa huonekalusi tarpeen mukaan. HR kokee riittämättömyyttä, koska jokaisen amerikkalaisen miehen perustaitoihin kuuluu taito sahata box spring kahtia ja naulata se kasaan, jotta saadaan ainakin avioelämään tarvittava sänky sisään. Tarttee varmaan opetella. (Tietänette myös slangi-ilmauksen).

Seuraava kysymys on, kuka saa muuttaa romut sisään. Usein taloyhtiö eli co-op vaatii, että tempauksen suorittaa ammattifirma jolla on vakuutukset. Sama koskee kaikkia remontteja, joten tee-se-itse-miehenkin on usein kaivettava kuvetta. Sitten päästäänkin suunnittelemaan interiööriä.

* * *

Sänky on Usassa vakioitua kokoa, ja tietysti eri kuin Suomessa. Käytännössä parisänky on Queen Size tai King Size. Eurooppalaiselle Queen riittää, ja Full Size on jo hiukan ahdas kahden ihmisen torkkua. On täysin typerää, että Queen -sängyn runkopatja on oikeastaan aina tehty yhdestä palasta, koska se on tosi paskamaista yrittää saada raahattua sisään esim. tuohon meidän 5-floor-walk-up:iin, kun käytävienkin mitoitus on mistälie Yrjön ajalta.

Ruoka- vai kahvipöytä. Koska tilat on ahtaat täytyy usein valita mitä haluaa. Me olemme onnekkaita, ehkäpä jopa molemmat voisi mahtua :) Ei siis ihme, että paikallisten olohuone löytyy lähikulmakunnan ravintolasta.

Pohjaratkaisu on usein outo, ja ihmiset joutuvat keksimään luovia ratkaisuja siihen miten huonetilaa käsittelevät. Eräs hauska idea on tässä. Läpipäästävää valkokangasmatskua käyttämällä...

...on eristetty makuunurkkaus suuremmasta tilasta. Leffoja / TVtä voi katsoa kummalta puolelta tahansa, koska dataprojektorin kuvanhan voi kääntää.

Kun leffaa ei katsota, järjestää kangas näköesteen. Ääntähän tuo ei tietenkään eristä. Monia asioita ei vaan voi luovuudella ratkaista. Layout on se mikä se on. Meidän tapauksessamme pohjaratkaisu on siedettävä, ellei jopa hyvä, mutta kämpän löytämisessä on niin monia parametrejä, että sille ei voi antaa kauheasti painoarvoa.

Kaappitilaa ei asunnoissa yleensä ole, ja irtokaapit vievät tilaa. Pitää siis usein päättää haluaako a) leveän sängyn ja kulkukäytävän huoneeseen vai b) leveän sängyn ja kaapin, mutta niin että täytyy aina hyppiä sängyn yli vaiko c) kapean sängyn, käytävän ja kaapin. Parhaimmillaan tehdään juuri mm. näitä ynnäilyjä.

Mööpelien hankinta on syvältä sekin, koska et halua maksaa Ikean toimitusmiehille kuin kerran sen sata taalaa, plus tipit kun ne kantaa ne tavarat sinun kerrokseesi. Tästä syystä haluat tilata kaikki huonekalut kerralla ja samasta paikasta. Ei siis oikein voi hankkia kaluja vähitellen tarpeen mukaan. Ikeaan minulla on ollut aikaisemmin viha-rakkaussuhde: sängyt hyviä, jotkut rojut kuraa, mutta idea on se että pieneen tilaan dumpataan paljon rojua. Kuin suunniteltu NYChen. Päätimme periamerikkalaisen box springin sijaan hankkia sellaisen sänkyrakenteen, joka myös toimii säilytystilana.

Pitää myös ensin mittailla, että mahtuuko nyt olemassa olevat tavarat (esim. sohva) ollenkaan sisään vai onko parempi lahjoittaa/myydä se pois ja hankkia uusi jonka Ikean miehet tuo osissa sisään, vai palkata em. purku-kasausmiehet. Yksinkertainen juttu onkin yhtäkkiä tosi monimutkainen optimoitava. Suomalaisen järkevyyden mukaan tarjosin Ladylle, että hankkisimme mahd. vähän rojua ja vieläpä pieniä ja monikäyttöisiä rojuja, jotta mahdollisen muuton tullen ne tavarat istuisivat sitten jonnekin muuallekin, jossa pohjaratkaisu sattuisi asettamaan uudenlaisia rajoituksia. Ladyllä nyt vaan sattuu vanhastaan olemaan 230 cm pitkä sohva ja kilometrin mittainen kahvipöytä. Anskattoo...

* * *

Tällä välin Lady on käynyt läpi omaisuuttamme, sekä yrittänyt arpoa mitä pitäisi hankkia, mistä kannattaisi hankkiutua eroon ja laittanut mm. astiat muuttokuntoon.