tiistaina, heinäkuuta 13, 2010

Pientä laittoa.

HR keskittyi toteuttamaan maskuliinisuuttaan ja laittoi kämppää kuntoon. Appiukolle oli esitetty kaino toivomus, että jos perustyökalut saisi mestoille, sekä erilaisia proppuja ja porakoneen, kun niitä ruukaa yleensä tarvita. No hänhän teki työtä käskettyä – aika julmettuja ankkurointeja ajatteli dry wall -kiinnityksiin tarvittavan :)


Ei ole paikallinen dry wall -seinä Gyproc-levyn veroista. En ole Kipsoniitti-sukupolvea, mutta kun pienimpiinkin seinälle tuleviin pitää vetää proppu että kestää, niin on se hiukan heikkoa. Minulle ei lopulta selvinnyt, onko talomme betoni vain poikkeuksellisen heppoista vai onko jopa ikkunaseinälle vedetty kipsilevy sisäpuolelle, kun naputtaessa kuuluu suorastaan kummallinen ääni. Antaa olla, käytetään tätä varmojen päivi... siis varmojen seinien menetelmää, ja toivotaan, että kukaan remppamies ei ole saanut päähänsä vetää sähköjohtoja juuri porani terän eteen.

* * *

Hommat sujui joutuisasti, sillä appiukko oli hoitanut hyllystään kunnon sähköreleet niin, että vara-akuissa riitti :) Ainoastaan lehtisahaa joutui hiukan suorastaan käsivoimin tunaamaan, muuten taittui ihan kaikki kyllä mukavasti sähköllä.

  • Kirjahyllyn asettelu on taiteenlaji, kun lattia ja seinät kurvailevat ihan omiin suuntiin. Tätä se on kun asuu pre-war Walk-upin ylimmässä kerroksessa, vaikkakin rempatussa sellaisessa. On sekä hyviä että oikein hyviä puolia tarjolla (hyvä artikkeli myös). :) Eli, että täytyi oikein ottaa saha käteen ja vähän tuunata hyllyjä takaa uuteen uskoon. Rakohan sinne oli silti pakko jättää, kun ei kehdannut hyllyjä ihan fjongalle vääntää, ja olisi kiva, että hyllyt seisoisi jaloillaankin (enempää täytettä ei jalkojen alle kehdannut enää laittaa). No, home depotista asiantunteva myyjä osasi estimoida proppujen kestävän 35 paunaa, joten kaupat syntyi ja pulttasin kunkin hyllyn parilla propulla seinään, että kestää. Näyttää 1/4 ja 3/16 -tuumaa, olevan ne vakkarit pikkuporailuun tarvittavat terät täälläpäin. Tuumakoolla olevaa konepulttiakin löytyi komeasti Home Depotin hyllystä joka sortin versioina, kun Suomessa oli pelkkää "ei oota" tarjolla.
  • Sänky olikin ongelmallisempi juttu... Tavallisesta poiketen, tässä sängyssä on metallinen runko, ja Lady oli hinkunut nukkumaan niin kovasti, että eli saanut yhdestä kohdasta jengat nurin. Ei kun kauppaan etsimään vastaavaa sängyn laitaa, ja raahaamaan sitä subwayssa kämpille. Voi käsi mikä homma! No, homma laulamaan: 1) osoittautui, että ilmeisesti muuttomiehet olivat saaneet koko sängyn rungon vääntymään, ja siksi Lady ei ollut saanut sängyn laitaa kohdalleen. 2) Nyt piti vääntää koko sängyn raatoa mutkalle, että saatiin pultit sovinnolla kiinni, nostamalla yksi jalka korokkeen päälle ja rönöttömällä itse runkon päällä vääntämässä pultteja kiinni. No meni se lopulta. Ilmoitin Ladylle, että minun ja sängyn vuorovaikutus rajoittuu jatkossa vain nukkumis- ja makaamistoimintoihin kapistuksen päällä. Mikäli muutamme, jää sänky kämppään tai lentää roskiin. 3) Nyt olisi kaksi ylimääräistä sängyn laitaa IKEAn metallisänkyyn tarjolla ilmaiseksi Midtownilla jos jollekulle kelpaa (!). Sain nimittäin kierteet avattua aikani tunattuani – ihme kyllä.
  • Makuuhuone, niin onhan se vähän pieni, mutta parempi sekin kuin ei makuuhuonetta. Pieni makuuhuone on sekin osa walk-up -perinnettä. Vaatekomeron ovet sängyn jalkopäässä aukeavat melkein, mutta hoitaa asiansa :)

  • vesiputket pitäisi Suomessakin saada tällä tavalla selkeällä ruuvilla aina tarvittaessa stoppiin. Tekisi elämän esim. taloyhtiöissä paljon helpommaksi.


  • Keittiövarustus on kiistatta paras, mihin olen koskaan asunnossani törmännyt. Silti, liesituuletin /mikroaaltouuni /hellanvalo -combo on kyllä kaikkien Moulinexien myöhäsyntyinen kantaäiti. Tällaiset pitäisi kieltää lailla. Homma toimii niin, että liesituuletin imee tavaran sisään normaalisti, mutta puhaltaa mikron takaa kierrätetyn "puhtaan" ilman takaisin huonetilaan laitteen etukannesta. Pitäähän se puhinaa ja voi sanoa, että ON liesituuletin. Mikro ja valo toimii kyllä hienosti.



  • Pyhä/Ikuinen sota. NYCssä voi lähtökohtaisesti olettaa joka rakennuksessa olevan rottia tai jonkin sortin luteita tai molempia. Jos niitä ei juurin nyt ole niin niitä aikaa myötä tulee. Tästä syystä on lain mukaan kaikkiin huoneistoihin järjestettävä tuholaisruiskutukset ja muut tarvittavat toimet. Koska me emme halua jakaa kämppäämme ko. alivuokralaisten kanssa, olemme heti alusta suhtautuneet asiaan vakavasti. HR kartoittaa siis potentiaaliset paikat, joista pikku kerpeleet pääsisivät sisään. Rotille ei löydy kuin pari potentiaalista uraa, eli lähinnä lämpöpatterikaappien läpi kerroksesta toiseen, ja luteille käytännössä vain vesi, viemäri -ja ilmastointiläpivientien kautta. Siis lämpäpatterikaappien ritilät pois ja katsomaan mitä ne ovat syöneet... Aiomme pyytää exterminaattorin joka kuukausi, vaikka ei näyttäisi olevan tarvettakaan. Toisaalta, tähän asti hän ei ole vielä kertaakaan saapunut paikalle silloin kuin olisi pitänyt, joten voi olla että ei ihan lakimääräiset vierailut taida tulla täyteen...
  • Parketti kiiltää kuin Naantalin aurinko, mutta lakkaus on ihan kuraa. Lähtee pinta kävelemään kun eteisessä aivastaa. Täytyy olla varovainen. Valmiina lakattuina pätkinä hankittu ja talomme super luultavasti asentanut.
  • Ilmastointilaite on kerrankin asennettu siedettävästi. Ikkunaviritykset on syvältä, samoin se että se ilmastointilaite on katonrajassa. Jälkimmäinen yleensä korkeissa huoneissa standardi, jolloin sen myllyn teho harvoin riittää pitämään koko tilaa kylmänä. Lattiaratkaisu ja läpiviennit ok, itse laite kaukosäätimineen rokkaa ja kaupathan on täynnä ilmanvatkaimia joilla sen lattian ja katon lämpötilaeron saa tasoitettua. (Viipperäksi kannattaa valita nk. Vortex- malli joka luo huoneeseen "tornadon". Tällöin huoneilma todella kiertää).

Ei kommentteja: