Rasismista ja eriarvoisuudesta...

Rasismi USAssa on kuten nepotismi ja ystävänkauppa Suomessa. Sitä ei ole ja siitä ei puhuta. Kuitenkin uratie aukenee vain "veljien ja siskojen" avulla. Hankkiudut kouluun, jolla on haluamasi arvot: katoliset, republikaanit tms. Opit tuntemaan siellä ihmisiä, joihin sitten otat urallasi myöhemmin yhteyttä. Valmistuessasi hankkiudut niihin työpaikkoihin joilla on samat arvot, ja jotka tästä syystä palkkaavat ko. koulusta.

Monta kertaa tämä valinta arvoista ei ole itsestään selvä, jos olet vaikkapa juutalainen konservatiivi NYCstä. Haluatko mennä liberaaliin kouluun jonne asuinpaikkasi ympäristön puolesta kokisit kuuluvasi vai menetkö johonkin konservatiivisempaan yliopistoon. Sitten on myös se vaihtoehto, että valitset jonkin muodollisesti juutalaisen vaihtoehdon. Kaikkien näiden vaihtoehtojen sisällä voit tietysti vielä liittyä erilaisiin fraternityihin jotka puhuvat sinua lähellä olevien arvojen puolesta. Arvotaistelu siis.

Minulle USAhan muuttaessa uutta oli kuitenkin se, että tämä arvokeskustelu käydään myös toisella tasolla. Moni menestynyt ja pitkälle koulutettu musta on ajatuksiltaan, arvoiltaa ja käyttäytymiseltään lähempänä menestynyttä ja pitkälle koulutettua valkoista kuin oman rotunsa ja taustansa väestöä. Tästä syystä esim. Obamaa ei voi pitää vain mustan väestön edustajana vaan hän puhuu itärannikon älymystön äänellä.
Olisi itse asiassa aika arveluttavaa, että Obama olisi päässyt presidentiksi, jos edustaisi syvän etelän mustien arvoja.

Syvän etelän mustat ovat nimittäin kulttuurisesti kuin toinen rotu. Oma verrattain vähäinen kokemukseni on, että mustien kulttuuri etelässä on selvästi maalaisempi, vieraanvaraisempi ja perinteisempi ja hitaampi kuin pohjoisessa. Toisaalta kuten Kauhavalla, perusjengiin ei pääse sisään ellei sinne ole syntynyt, jos ei pääse kyllä pohjoisessakaan. Valkoiset ovat "veljiä" niin kauan kuin etu vaatii, mutta yhteisöön on kyllä hyvin vaikea päästä sisään. Ihan Undercover Brother -tyyliin. :)

Ja EI, amerikan mustilla ja afrikan mustilla on kyllä vissi ero. Mustaan politiikkaan kuuluu afrikkalaisen perinteen esiin nostaminen, mutta tosiasiassa tuo kontakti on yhtä kulahtanut kuin amerikan-italialaisilla, jotka kertovat olevansa italialaisia. Ovat toki sen iso-isoäidiltä perinnönjaon yhteydessä saadun pastareseptin verran. Ei yhtään enempää. Monet amerikan mustat esimerkiksi palavat auringossa, ja hyvänen aika näyttävätkin aivan eri näköisiltä kuin sukulaiset Afrikassa. Otetaan vaikka sattumanvarainen mies Kamerunista. Vietettyään päivän saatanallisessa helteessä, hän vain valittaa hiukan huimausta ja huulien halkeilua, kun katkerana kiroilen eiköhän pala niinkuin minä. Kokemusta on. Sen sijaan jenkki- ja brittipojat kyllä paloivat vaikka mustia ovatkin. Eivät tietenkään yhtä pahasti kuin minä mutta...

Anyway, mua etoo amerikkalainen, trendikäs tapa esitellä itsensä "saksalaisena" jos isoäiti on syntynyt Saksassa. Kun kuulee tällaista pelleilyä parikymmentä kertaa alkaa alkaa ainakin minun päässäni kehittyä ilkeyksiä. Puhun muina miehinä asioista joista jokainen saksalainen on kiinnostunut, ja nautin tilanteesta kun henkilö ei tajua että mitä helvettiä tekisi päästäkseen ulos piinallisesta tilanteesta.

Toinen mielenkiintoinen huomio on, että kuten Suomen sisäpiireissä, myös USAssa omaa asiaa ei mainosteta. Se vain kuuluu yhteiskunnalliseen yleissivistykseen tietää mitä kukin edustaa. Howard University ei kerro, että he haluavat vain mustia opiskelijoita. Sen sijaan he kertovat olevansa "an institution that is experienced, dynamic, and diverse". Muutoinhan heistä haiskahtaisi rodullisen eriarvoisuuden löyhkä. Kuvissa olevien ihmisten ihonväri kertonee kuitenkin tilanteen. Minulla ei olisi asiaa, jos hakisin. Tällaisiin seikkoihin Suomesta tuleva yliopisto-opiskelija harvoin osaa kiinnittää huomiota. Eiväthän he esim. Howardin kuvioihin pääsisikään, sillä koulua kiinnostavat varsin eri yhteistyötahot kuin yksiarvoisen valkoisen Suomen yliopistot.

Tai, jos sanot valmistuneesi Boston Collegesta, se kertoo jo että olet verrattain kova tyyppi koska kouluun on vaikea päästä. Tärkeää on kuitenkin myös, että se kertoo sinun olevan katolisella asialla (Huomaa kuvissa valkoinen pohjavire ja yksi musta "token black guy"). Nämä johtopäätökset ovat amerikkalaisille usein tiedostamattomia. Jos kysyt heiltä, he kertovat että kyllähän sitä voi päätyä mihin kouluun sattuu pääsemään. Lopulta apurahat ja sattuma aina ratkaisee. Silti, kuten Suomalainen Klubi, BC kertoo sinuun tutustuvalle ihmiselle enemmän kuin haluaisit. Ajat muuttuu ja niin myös arvot. Siksi oma koulutus voi olla asia josta ihmiset eivät mielellään halua syvällisemmin puhua. Toinen syy voi olla häpeä siitä, että oma koulu ei ole se arvostetuin ja kuuluisin. Keskustelukumppanin koulun selvittäminen pikaisesti on silti keskeinen osa small talkia, koska se antaa myös maantieteellistä ja ammatillista osviittaa juttukumppanista. Sitten voikin alkaa ruotia baseball- tai (pää osin alemmissa sosiaaliluokissa) jenkkifutistuloksia.

Ja mitä siihen rasismiin tulee niin tämä kannattaa vilkaista. Ei liene asiasta sen jälkeen olla muuta sanottavaa.